En ole ehtinyt (jaksanut) kirjoittaa piitkään aikaan.
On ollut paljon asiakkaita, töitä ja uusia asioita, jotka ovat kaikki vieneet oman aikansa. Ihan kuin ei olisi muka ollut sitä hetkeä aikaa, joka menee kirjoittamiseen. Ei ole vain tehnyt mieli.
Mutta nyt kuitenkin!
Tänään aloitettiin ratsastusjousiammunnan harjoitteleminen! E on kovin innostunut, ja minäkin alan lämmetä ajatukselle. Jos nyt innostus pysyy ja aikaa riittää, niin ehkä tuosta tuleekin jotain.
Harjoittelu aloitettiin itseasiassa jo noin viikko sitten, kun käytiin pystyttämässä tausta kentän viereen, jotta hevoset tottuisivat siihen. Tänään sitten Jullen ja Veskun kanssa kentälle, ja ammuttiin vuorotellen E:n kanssa. Aluksi pojat olivat vähän säpsyjä, mutta nopeasti tottuivat. Ammuttiin, ja kun toinen oli hakemassa nuolia taustasta, toinen silitteli hevosia jousella ja kädellä vuorotellen. Näin saadaan osa möröistä pois ja väline tutuksi.
Olisi se hienoa, jos opittaisiin Jullen kanssa tuollainen laji! En tiedä, jokin siinä viehättää niin kovin, se "alkukantaisuus" mikä jousiammunnassa on ja yhteistyö hevosen kanssa ja se luottamus, tietenkin.
Laukka ei meillä oikein vieläkään rullaa, mutta kyllä se siitä. Ampuminen tapahtuu toki ensin paikaltaan ja sitten käynnistä tai ehkä jopa joggista, mutta laukka on piiiitkän tähtäimen projekti.
Oppisi nyt ensin edes sulavasti laittamaan sen nuolen jouseen.. On välillä niin avuton olo tuollaisen uuden työvälineen kanssa.
Mitäs muuta.
Tänään ei ole tunteja, varmaan iltapäivällä vielä lisää jousihommia.
Kanat ovat voineet hyvin, ei ole ollut uusia läikkiä.
Kiu ja Oiva ovat myös reippaita. R tuli juuri hakemasta porkkanoita, kun meillä on palkkiot vähän lopussa.
Tein kyllä karjalanpiirakkataikinan lopusta upeita korppuja hevosille.. Aika ryppyisiä tuli. Piirakat onnistuivat kyllä yli odotusten!
Toinen kerta toden sanoo, ilmeisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti