Eilistä ja tätäpäivää

Eilen iltapäivällä ratsastin vielä Veskulla, oli niin mukavaa kuin voi olla! Sopivan kokoisen tuntuinen tuollainen ihan hevonen, ei sellainen pallero kuin esim. Julle (joka kuitenkin on täydellisyys joten ihansama). Askelet on niin mukavat ja varsinkin joggi, eli "lännenravi", on sellaista että voisi vaikka nukkua kyydissä. Vesku oli ahkeralla tuulell, ja minimaalisesta kannustuksesta lähti liikkeelle ja jopa pysyi liikkeessä. Sain selässä sitten pyöriä kuinka halusin, ravin keskeytymättä kääntyä naistensatulaan istumaan tai tehdä erilaisia tehtäviä. Täällä en tosiaan useinkaan käytä satulaa, mielestäni vähän turha palikka tuollaisessa kentällä lyllertämisessä.. Muutenkin talvella kiva olla ilman kun lämmittää, ja ehkä tasapainokin jopa kehittyy.

Illaksi taas pojat kentälle.
Vili lähti karkuun yötallia tehdessä! Hupsis. Olin heittänyt iltaporkkanat kippoihin ja haravoin Jullen puruja, kun Vili avasi oven, (joka ei ollut lukossa hupshups) ja riensi pihalle. Olin ihan hämmentynyt, koskä hän on yleensä niin sovinnainen, mutta nyt oli vapaudenkaipuu rauhankaipuuta vahvempi. No, seurasin häntä pihalle sitten ja hän oli kävellyt suoraan porkkanoiden säilytyspaikan ovelle. Sattumaahan se!
Talutin takaisin talliin, ja olihan hän vähän nolon näköinen. Jullea ei jaksanut kiinnostaa, hänelle heinät oli tärkeämpiä.

Tänään sitten aamupäivällä ratsastin Röllillä, tehtiin peruutuksia ja pysähdyksiä, että menisi pidätteet urheilijallakin kunnolla läpi. Ravia myös työstettiin hitaammaksi, ihan nätisti meni! Ilman satulaa hänelläkin, ei maailman mukavin kokemus kun on niin hoikkapoika. Ja tuollainen ex-urheilija kun on, niin on melko lennokas raviaskel, ja istuminen aika tuskaa.. Kuitenkin, niin kauhean sympaattinen otus!
Iltapäivällä menin Jullen vielä, kun oli yksi ratsastaja vain tunnilla. Julle on parasparas, niin hieno oli taas! Ravasi ihan niin pitkään kuin halusin, teki tehtävät kunnolla ja totteli ajatuksia. Mentiin labyrintti naistensatulassa, sitä ei ollut kuulemma kukaan ennen kokeillut. Olihan avut vähän toispuoleisia, mutta Julle selvisi äänikomennoilla ja ohjalla ihan nätisti, ei edes kolistanut!

On kyllä niin huikeita nämä ratsastustarinat aina, mutta ei voi mitään. Tavoitteena ei ole muu kuin hevosen ja ratsastajan välisen yhteisymmärryksen kehittyminen, ei mikään huikea suoritus jossain vauhdikkaassa lajissa.

Leivottiin illalla vielä R:n kanssa karjalanpiirakoita, tuli niin ryppyisiä että huhhuh! Mutta hyviä ovat joten en valita. En ole juonut tänään kahvia lainkaan, koska nukuin aamiaisajan yli! Kävin aamutallissa ja menin heti nukkumaan takaisin, niin se meni vähän siinä sitten. Toisaalta sain nukkua, mikä on ihan hieno juttu. Täällä nukun yleensä vähän huonosti, koska pelkään että myöhästyisin aamutallista..
Tyhmä mikä tyhmä.